Liikunnan asema hallintouudistuksessa

Sote- ja maakuntauudistus otti valtakunnan hallituksen toimesta vuoden lisäaikaa. Voi todeta että parhaillaan eletään erityisiä aikoja niin 100-vuotiaassa Suomessa kuin maailmallakin. Rakenteet muuttuvat kun sosiaali- ja terveystoimi siirtyy kunnilta maakunnille, jotka aloittavat toimintansa vuonna 2020.

Kukaan ei ihan oikeasti taida tarkalleen tietää mitä tuleman pitää, mutta yksi asia on melko varmaa. Nimittäin liikunnalla on sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä tuhannen taalan sauma ottaa paikkansa kunnan johtavana terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Voisi todeta, että jos tässä ei onnistuta, on liikuntaväellä peiliin katsomisen paikka.

Julkinen talous on edelleen tiukalla, joten vaaditaan painavat argumentit sille miten rahaa liikuntaan tullaan käyttämään.

Kunnallinen liikuntatoimi ei tule pärjäämään yksin, vaan edelleen tarvitaan monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. Ja tietysti aktiivisia urheiluseuroja. — Tarvitaan myös rohkeutta ja kuntien johdon haastamista ja johtavien poliitikkojen haastamista. Olennaista on saada poliittiset päättäjät ja johtavat viranhaltijat liikunta-asian taakse. Vain siten saadaan tuloksia aikaan. Onkin iso kysymys miten kunnan johto ja valtuutetut mukaan saadaan. Tähän mahdollisuuteen kannattaa avoimesti osallistaa ihan kaikkia kansalaisia, meitä kaikkia kuntalaisia ja maakuntalaisia.

Yhteistä köyttä vetämään tarvitaan kuntien luottamus- ja virkamiesten lisäksi myös vastuuhenkilöt maakunnissa. Sitä ei ole koskaan aikaisemmin tehty. Ehkä juuri liikunta voisikin olla se liima, jonka avulla yhteistyötä tehdään.

Liikunnan edistämistä kannattaa tehdä kahdella tavalla: on yleistä liikunnan edistämistä ja kohdennettua toimintaa.

”Vahingossa liikkumisen riskiä” pitää kasvattaa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelulla ja vaikkapa parkkipaikkojen sijoittelulla voidaan vaikuttaa siihen, että ihmisten pitää kävellä enemmän. Nämä asiat on syytä huomioida jo maakuntakaavoituksessakin.

Osana kestävyysvajeen paikkausta kannattaisi tarttua muun muassa seuraaviin terveyden kohderyhmiin: ikääntyneet kaatumisriskissä olevat, työuran loppuvaihetta lähestyvät, nuoret syrjäytymisvaarassa olevat ja ihmiset, joilla on suurentunut diabetesriski.

Kyllä meille kaikille työtä ja visiointia näiden asioiden edistämiseksi riittää. Liikunnallista alkanutta syksyä jokaiselle!

Jussi Viljanen

HLU:n varapuheenjohtaja,
työfysioterapeutti,
Oriveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja