tiistai 25. syyskuuta 2018

Liikunta elämäntavaksi

On aika tunnistaa ja tunnustaa liikunnan ja urheilun merkittävä ennaltaehkäisevä vaikutus suomalaisten terveyteen. Parasta terveydenhoitoa on aktivoida massoja ottamaan liikunta elämäntavaksi ja elämänpituiseksi harrastukseksi. Tämä tärkeä tavoite on mahdollista saavuttaa laadukkaan kunto- ja harrasteliikunnan avulla.

Siksi kunto- ja harrasteliikuntaan on nyt kohdistettava uusia taloudellisia ja toiminnallisia resursseja niin valtion kuin kuntien taholta. Lisäresurssein ja yhteistyössä on luotavissa sellainen positiivisen kehittämisen kierre, jonka positiiviset vaikutukset kansanterveyteen ja terveysmenoihin ovat suuret. Tarvitaan aivan uudenlainen, elämänpituista harrastusta korostava liikuntakulttuuri Suomeen.

Liikuntakulttuuri lähtee kodista. Ja sitä vahvistaa mm. varhaiskasvatus, koululiikunta ja seurojen liikuntapalvelut. Keskeistä on tällöin innostaa nuoria liikunnan ja urheilun pariin monipuolisen tarjonnan ja kannustavan ilmapiirin sekä ammattitaitoisen valmennuksen avulla. Yhdenasian liikkeet eivät tätä yhteiskunnallista tehtävää ratkaise.

Liikuttava koulu -ohjelma on ollut hyvä esimerkki tämän suuntaisesta vaikuttamisesta. Tätä toimintaa kannattaa todellakin vahvistaa, sillä liikuttava koulu –ohjelma kohdentuu suoraan kunto- ja harrasteliikunnan edistämiseen sekä siten suomalaisen urheilun vaikeaan ongelmaan eli 12-16 vuotiaiden drop-outin ehkäisyyn. Runsaasti peukkuja tälle toiminnalle!!!!

Lasten ja nuorten liikunnan monipuolisuus on osoitettu ratkaisevaksi tekijäksi edistää liikuntaa elämäntavaksi. Siten yhteiseksi varhaiskasvatuksen, koululiikunnan ja seurojen liikuntapalvelujen yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi olisi aiheellista kirjata esim. se, että jokainen lapsi ja nuori on harrastanut useita eri urheilulajia 14 vuoteen mennessä. Vain näin liikunnasta voi tulla laajojen massojen elämänpituinen harrastus. Ja vain massojen mukanaolo vaikuttaa koko kansakunnan terveyteen ja hyvinvointiin.

Myös urheilun ja liikunnan alueorganisaatiot ja paikalliset seurat voisivat ottaa aktiivisemman roolin toiminnan koordinoijina ja kehittäjinä. Ensimmäinen askel voisi olla perinteiset lajirajat ylittävä urheilijavakuutus. Seuraava askel olisi seurojen yhteisesti toteuttama urheilijapaketti, joka sisältäisi esim. 3-4 lajin harrastusmahdollisuuden vuoden eri ajanjaksoina. Tulokset näkyisivät drop-outin vähentymisenä ja liikunnallisen elämäntavan vahvistumisena. Tämä vaatisi opetusministeriön kannusteita ja edellyttäisi paikallisten toimijoiden avointa ja tulevaisuusorientoitunutta yhteistyötä.

Kunto ja harrasteliikunnan näkökulmasta tarkastellen valtion jakama taloudellinen tuki kohdistuu olympiakomitean ja lajiliittojen kautta huippu-urheiluun. Samalla tavalla kuntien olosuhdeinvestoinneista pääsee ensi sijassa nauttimaan seurojen edustusjoukkueet ja –urheilijat. Huippu-urheilulla on runsaasti myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia kuten esim. urheilijaidolien innostava vaikutus lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Mutta huippu-urheilun merkitystä koko kansan liikunnan pitkäkestoisena aktivoijana on hieman liioiteltu.

Kansanterveyden ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet pakottavat arvioimaan ja muokkaamaan vanhoja toimintamalleja. Nyt on oikea hetki yhdistää varhaiskasvatuksen, koulujen, seurojen ja alueellisten seurayhteisöjen toimintaa opetusministeriön kannustama kunto- ja harrasteliikuntaan! Tämä jos mikä nostaa Suomen liikkuvaksi ja hyvinvoivaksi urheilukansaksi!!!!

Harri Talonen
HLU:n hallituksen jäsen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti